Yksi asia, mitä ilman kukaan ei pysty elämään!
Osaatko jo arvata mistä on kyse? Mikä on tuo yksi niin elintärkeä asia, jota ilman kukaan elollinen ei voi elää? Ei, kyse ei ole ruuasta tai vedestä. Toki nekin ovat tärkeitä, mutta niiden puute ei aiheuta välitöntä vaikutusta toimintakykyymme.
Muistat varmasti niitä päivä, jolloin olet ollut sisällä koko päivän ja huomaat, että ajatus ei enää juokse, alkaa silmissä hämärtyä, alat haukottelemaan, olet väsynyt ja sinulla saattaa olla päänsärkyä. Eikö olekin ihana, kun saat avattua ikkunan tai menet ulos, jolloin otat ison henkäyksen ja se tuntuu niin hyvältä. Sinusta tuntuu, että heti olo alkaa helpottaa ja niin se onkin. Nyt osaat jo varmaan arvata, että puhun hapesta (O2). Meidän elimistömme reagoi välittömästi niin hyvässä kuin huonossa siihen, saako solut happea vai ei. Sateella lenkkeily on helpompaa, kun ilmassa on enemmän happea.
Jos olet joskus sytyttänyt tulta, ymmärrät hyvin mistä seuraavaksi puhun. Jotta saat tulen syttymään, tarvitset kuivien puiden lisäksi sytykkeen. Jos tuli ei heti syty kunnolla, palaa puut kituen tai jos tuli on sammumassa, saatat puhaltaa tulta kohti. Huomaat miten jo pienikin puhallus saa tulen palamaan paremmin ja se johtuu siitä, että palaminen tarvitsee happea. Kun taas halutaan sammuttaa palaminen, estetään hapen virtaus esim tulipalossa sammutuspeitto tai ikkunoiden ja ovien sukelminen.
Melko tuoreen laskelman mukaisesti ihmisessä on noin 37 biljoonaa solua. Jok’ikinen solu tarvitsee toimiakseen happea eli puhutaan soluhengityksestä. Soluhengitys tarkoittaa hapellisessa oloissa elävien solujen aineenvaihdunnallista reaktiota, jonka avulla solut voivat vapauttaa ravinnon sisältämää energiaa omaan käyttöönsä. Soluhengityksen lähtöaineena toimii glukoosi ja happi. Näiden kahden lopputuotteena syntyy vastaavasti hiilidioksidia ja vettä, joista vapautuu myös energiaa.
Mikäli happea ei ole elimistössä tarpeeksi ei yllä mainittua soluhengitystä pysty tapahtumaan tarpeeksi tehokkaasti. Olemme kuin kituva nuotio tai kala kuivalla maalla, joka haukkoo happea ja yrittää viimeisillä voimillaan päästä takaisin veteen. Odotamme vain sitä puhallusta (happea), jotta saisimme roihun päälle, ja jotta palaminen tapahtuisi ilman savuttamista ja voisimme tuottaa myös lämpöä.
Mikäli solujen saatavilla ei ole tarpeeksi happea alkaa käymisreaktio. Yksinkertainen esimerkki on suoliston bakteeriepätasapaino (hyvien ja huonojen bakteereiden sekä hiivojen vinoutunut suhde), mikä saattaa näkyä esim ummetuksena. Hapettomassa eli anaerobisissa oloissa hiivasolut voivat vapauttaa hiilihydraateista energiaa käyttämällä alkoholikäymisreaktiotaan. Myös mm. mädättäjäbakteerit oleilevat anaerobisessa tilassa, josta ne saavat tarvitsemansa energian käymisreaktion avulla. Käymisreaktiota tapahtuu myös lihassoluissa pitkäkestoisen rasituksen seurauksena, joka tunnetaan maitohappokäymisenä.
Hapen puute näkyy elimistössä nopeasti, mutta pidempiaikainen hapenpuute johtaa oireisiin, jotka tulevat viiveellä.
- Väsymys
- Päänsärky
- Haukottelu
- Voimattomuus
- Kiputilat
- Pyörryttäminen / pyörtyminen
- Ajatuksen takkuaminen
- Usvaisuus
- Heikko keskittymiskyky
- Heikko palautuminen
- Hiljainen tulehdus kehossa
- Sydänoireet
- Energian puute
Ajatukseni tähän happiaiheeseen tuli siitä, kun muistelin sukellusreissujani. Mietin, miten veden alla ollaan täysin laiteilman varassa ja miten hengitetyn ilman määrä, laatu ja hengitystekniikka vaikuttaa välittömästi toimintakykyyn.
Laitesukelluksessa voidaan käyttää normaalia ilmaa tai hapella rikastettua ilmaa (Nitrox). Ilma sisältää n. 21% happea ja Nitrox yleensä 32 % tai 36 % happea. Minulla on lukuisia sukelluksia molemmilla versioilla ja ero on hurja! Normaalilla ilmalla sukellettaessa kärsin päänsärystä, oloni oli vetämätön, väsynyt, välillä saattoi jopa oksettaa, ruoka ei maistunut. Nitrox sukellukset olivat aivan toista luokkaa, ilman edellä olevia oireita ja tärkeintä pää pysyi kirkkaana.
Olen kerran sukeltanut kaverin kanssa, joka ei osannut hengittää veden alla rauhallisesti, vaan hänen hengitys oli nopeaa ja syvää. Pian oli havaittavissa jo selkeää ahdistusta, joka paheni paniikkikohtaukseksi. Hän alkoi veden alla riisumaan varusteitaan ja hänen tajunnan taso ja tilanne taju oli kadonnut. Pinnalla hän ei muistanut mitään tapahtuneesta ja oli todella voipunut.
Happi on asia, jota ilman kukaan ei voi elää ja jonka puute aivoissa johtaa jo viiden minuutin jälkeen solukuolemiin ja aiheuttaa aivoinfarktin. Happi on elintärkeä meidän elintoiminnoille ja toimintakyvylle. Ei mikään ihme, että ensihoidossa varmistetaan ensisijaisesti hengitys happimaskilla. Onneksi sukellukset ovat yleensä vain noin tunnin mittaisia ja sen jälkeen voi taas hengittää vapaasti ilman suodattimia.
