Paasto – elimistön hengähdystauko

Paasto on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää insuliinin tarvetta elimistössä. Paasto vaikuttaa edullisesti veren rasva-arvoihin. Se antaa suolistobakteereille tilaisuuden uudistua ja tervehtyä. Nestemäisen ravinnon ansiosta suolisto lepää, ja ärsyyntyneet limakalvot saavat tilaisuuden huilahtaa. Paaston jälkeen on helppo syödä kevyemmin, liikkua enemmän ja siten pitää myös paino kurissa. Terve ihminen voi paastota huoletta kerran tai kaksi vuodessa. On myös täysin mahdollista pitää paastopäivä kerran viikossa.

Paaston hyödyt eivät rajoitu pelkästään fyysisiin seikkoihin, sillä paastolla on myös henkinen vaikutus. Paasto selkeyttää mieltä ja kohentaa mielialaa. Paaston terveydellinen vaikutusmekanismi on monivaiheinen ja johtaa lopulta siihen, että elimistön aineenvaihdunta muuttuu. Paaston aikana keho ei saa kiinteää ravintoa, alkaa elimistö alkaa glukoosin sijaan käyttää rasvaa pääasiallisena energianlähteenään, jolloin varastorasva alkaa pilkkoutumaan vapaiksi rasvahapoiksi elimistön käytettäväksi. Paino putoaa ja vaarallinen sisäelin-, eli viskeraalinen rasva vähenee. Usein keho käyttää ensimmäisenä kehosta kaiken turhan ja sinne kuulumattoman. Paasto ei kuitenkaan ole laihdutuskeino, vaan elimistön lepo- ja huoltotauko.

Insuliinihormoni, jota haima erittää ruokailujen yhteydessä, estää normaalisti rasvan palamisen. Insuliinin määrän alentaminen paastoamalla kiihdyttää näin ollen rasvan palamista. Samalla se myös estää insuliiniresistenssin kehittymisen ja mahdollisen metabolisen oireyhtymän synnyn.