Mikä vaikuttaa hyvinvointiimme?

Ihmiskeho toimii aivan samalla tavalla, kuin vuosituhansia sitten. Ainoa ero on se, että elinympäristömme on muuttunut. Elimistöllä on edelleen täysin samat ravitsemukselliset tarpeet. On yleisesti tiedetty tosiasia, että nykyihminen syö hyvin eri tavalla kuin aiemmin.

Ravintoköyhä ruokavalio on monien terveysongelmien taustalla.

Pitkälle prosessoitu teollinen- ja ravintoköyhä ruoka (mm. puolivalmisteet, pikaruoka) sisältää valtavasti ihmiskeholle tuntemattomia aineita, kuten väri-, säilöntä- ja lisäaineita, piilosokeria ja suolaa unohtamatta. Vääränlaiset ja vinoutuneet ruokatottumukset ovat johtaneet valtavaan kasvuun aineenvaihdunta- ja hormonihäiriöissä, suolisto-ongelmissa ja elämäntapasairauksissa.

Liiallinen sokereiden, hiilihydraattien ja roskaruuan sekä liian vähäinen rasvojen, proteiinien ja kasvisten syönti lisättynä liian vähäiseen levon, unen ja liikunnan määrään sekä stressiin, on jättänyt ravintoainevajeita suurimmalle osalle ihmisistä. Tehotuotanto, maaperän köyhtyminen ja torjunta-aineiden käyttö vähentää huomattavasti vitamiinien ja eritoten antioksidanttien muodostumista kasveihin. Ymmärtämällä tämän, että perus ruoka ei enää riitä tarjoamaan kehon tarvitsemia ravinteita, hyötyy jokainen ravintolisätuesta. Tämä ravintovaje on tärkeä kuroa umpeen, paikata ruokavalion jättämät aukot ja tarjota keholle sen tarvitsemia välttämättömiä ravintoaineita.

Elimistön tasapaino voidaan saada takaisin raiteilleen vain huolehtimalla välttämättömien ravintoaineiden saanti ja ruuansulatuselimistön toimivuus. Riittämätön ravintoaineiden saanti ja suoliston häiriöt johtavat elämäntapasairauksiin, jotka näkyvät päästä varpaisiin henkisinä ja fyysisinä oireina. Kaikki näitä ongelmia yhdistää laadullisesti huono ruokavalio, joka sisältää liian paljon energiaa ja liian vähän ravinteita kuten vitamiineja, mineraaleja sekä antioksidantteja.

Näiden tekijöiden seurauksena monet elämäntapasairaudet puhkeavat:

Funktionaalinen lääketiede pohjautuu periaatteeseen, jonka mukaan elimistö hakeutuu kohti sisäistä tasapainoa. Ihmisen ajatellaan olevan terve, jos häneltä ei löydy mitään diagnosoitavaa sairautta, lääketieteellisillä mittareilla mitattuna, mutta silti hän voi tuntea olonsa väsyneeksi ja elää puolitehoilla. Elämässä on eri tilanteita, jotka kuormittavat kehoa enemmän ja silloin ravitsemuksella voidaan optimoida mm. terveyttä, suorituskykyä ja palautumista.

Ravitsemushoidot eivät koskaan korvaa lääketieteellisiä hoitoja, mutta ovat mitä parhain tuki lääketieteellisten hoitojen rinnalla. Lääketiede antaa täsmälääkkeen kulloiseenkin oireeseen, mutta ravitsemushoidot puuttuvat syyhyn oireen taustalla – miksi sinulla on kyseinen oire?

Siinä on iso ero!